Bled

Tässä kuvia Bledistä, joka on yksi suosikkimatkakohteista Sloveniassa. Ja täytyy myöntää, että paikka oli kyllä kaunis. Bled sijaitsee 53 km päässä Ljubljanasta ja sinne pääsee kätevästi bussilla noin tunnissa.

Ljubljanan juna/bussiasema

Bled castle

Muutama rappunen perille

Näkymiä linnalta

Vähän kyl meinas huimata.

Ihan ku olis eksynyt muinaismarkkinoille. Tutun näköisiä tyyppejä.
 Tosin tolla leidillä on hiukka epäilevä katse.

Tuliaisia Antille

Indiana Jones-kamaa

Japanilainen turisti otti kuvan.

                                   

Linnan pihaa

                         

Metsäpolku alas linnalta

Päivällisen paikka

Pääruoaksi grillattua mustekalaa ja voipottuja

Jälkkäriksi itäslovenialaista torttua, jossa mm. rusinaa ja pähkinää.
Ei mun lemppari.

Remonttikohde?

Häätyyppejä.

Linna vielä kerran

Blediläinen erikoisuus "kremsnita", eli kermaleivos lähti kotiin tuomisiksi.

One of my favourite places in here, Tivoli park.

 

Kesätunnelmia

Aaaah, kesä! Ollut ainakin suurimman osan siitä ajasta, kun saavuimme tänne. Heti ensimmäisenä viikonloppuna piti kaivaa bikinit esiin ja painua läheiseen Tivoli puistoon lötköttelemään. Paikalliset tosin katselivat siihen malliin, että haloo, mut hei, yli +20 on jo aika mukava kesälämpötila näin suomalaiseen makuun! Meikäläisen nahka näyttää vielä kivan broilerimaiselta mutta toivottavasti ei enää siinä vaiheessa, kun paluu Suomeen koittaa.

Piknik-eväinä oli tietysti mansikoita (tosin noi oli jotain ulkolaisia, eikä yhtään niin hyviä, kuin myöhemmin löytämäni paikalliset mansikat). Erityisen innoissani olin, kun löysin kaupasta noita juustosnacksien näköisiä maapähkinänaksuja! Niitä sai joskus aikoinaan Suomestakin kunnes katosivat mystisesti kauppojen hyllyiltä. Täytyy ehkä hamstrata niitä muutama pussi kotiin tuomisiksi.

Yritin etsiä lentokentältä jotain upeaa matkatarinaa tai muuten vaan kiehtovaa kertomusta täällä luettavaksi mutta kun ei oikein mitään sopivaa löytynyt, niin käteen tarttui vaan jotain naishömppää. Menköön nyt paremman puutteessa. Ehtii niitä Dostojevskejä lukea myöhemminkin. Tai Arto Paasilinnaa, joka on täällä kuulemma suosittu kirjailija. Ihan outoa, kun kirjailija joka täällä tunnetaan on Paasis. Onks mun sivistyksessä joku aukko, kun en ole koskaan lukenut hänen kirjojaan?

Meillä kävi töissä asiakkaana muuten nuori tyttö, joka on kauhea Suomi-fani. Hän oli lukenut monta kirjaa Suomesta ja juuri noita Paasilinnoja, sekä Tuntemattoman sotilaan. Hän tykkää seurata lätkää, etenkin Suomen pelejä ja haaveilee tulevaisuudessa suomi-slovenia-kääntäjän urasta. Aika siistiä!

                                                                                                                                                                                 

                                                                           

Yksityiskohta katedraalin ovesta. Paavit rivissä.

Illemmalla oltiin Miian ja meidän ihanan saksalaiskämppiksen Sarahin kanssa tallustelemassa keskustassa. Käytiin katsomassa mm. Teurastajan siltaa (Butcher´s bridge) ja St. Nicholaksen katedraalia. Valtaosa väestöstä on katolilaisia ja suhteellisen uskonnollisia, mistä johtuu, että sunnuntai on oikeasti pyhäpäivä ja silloin on suurin osa kaupoista ja ravitsemusliikkeistä kiinni. Lauantaisinkin peruskaupat menee kiinni viimeistään kolmen maissa. Ei haittais kyllä mua yhtään, että samanlaiset aukioloajat olisi myös Suomessa. Kenen oikeasti tarvii päästä shoppaamaan esimerkiksi telkkaria sunnuntaina? En tajuuuuuu.

Tyyni poseeraus Butcher´s Bridgellä...

...kunnes perus-urpotar pääsi valloilleen.

Koulumeininkiä

Aamut on alkaneet aika lailla tällä setillä: Läppäri päälle ja turkkijogurttia eri höysteillä. Mä oon niin ihastunut tähän uuteen valkoiseen miniläppäriin ja samoin mansikoihin.

Nyt ollaan jo oltu täällä muutama päivä ja täytyy sanoa, että oli kyllä ihan täysosuma tulla just tänne. Ihmiset on tosi ystävällisiä ja avuliaita, kaupunki aivan täydellinen; pieni mutta tekemistä ja näkemistä, vanhaa tunnelmaa pullollaan mutta silti niin moderni. Ah!

Perjantaina meillä oli ohjelmassa paikalliseen kosmetologikouluun tutustuminen. Perjantai kun oli ja kyseessä nuorisopuoli, niin voi sanoa että meteli oli kova ja tunnelma sen mukainen... Päästiin ensimmäisellä tunnilla kasvohoitoasiakkaiksi. Hoito erosi kyllä siitä mitä meille opetetaan aikalailla. Esim. analyysiä ei tehty, vaan alettiin suoraan hommiin. Kuorintaa suositeltiin käytettäväksi vain kerran kuukaudessa ja naamio levitettiin käsin. Samoin komedot (suomeksi ihomadot) puristeltiin käsin. Olen kyllä kuullutkin, ettei komedorautaa juurikaan käytetä muualla kuin Suomessa mutta nyt pääsin kokemaan käytännössä. Ihan hyvin toimi tälläkin tavalla. 

Toisella tunnilla vaihdoimme luokkaa ja pääsimme itse hommiin tekemään manikyyrit kahdelle oppilaalle. Vähän jänskätti alkuun mutta hyvin taisi mennä.

Pedistä katseltuna näytti tältä

Koulun "ruokala".  Eli ollaan ihan tyytyväisiä meidän ilmaisesta kouluruoasta.

Lievä pönötys.

Tällaisia laitehoitoja olis tarjolla.

Keskittynyt ilme... ja aika kivat maisemat.

Siistithän niistä tuli.

Ihan eka päivä Ljubljanassa

Huh. Heti meinaa iskeä writer´s block. En ole ennen blogia kirjoittanut, joten antakaa anteeksi kömpelö ulosanti ja valokuvien laatu. Opettelen tässä vasta :)

Day 1

Näkymiä lentokentällä.

Saavuimme tänne torstaina ja päivä oli kerrassaan tehokas. Ehdimme käydä tsekkaamassa tulevan kuukauden majapaikkamme ja käydä pikaisesti syömässä ja tutustumassa naapurustoon ennenkuin yhteyshenkilömme Sasha koululta tuli kahden oppilaansa kanssa hakemaan meitä. Miia ja Sasha lähtivät tutustumaan Miian työharjoittelupaikkaan ja minä jäin pyörimään tyttöjen kanssa kaupungille. Pakolliset prepaid-liittymät ja bussikortit hankittuamme kävimme mm. kirjastossa,  jonne sisään päästäkseen täytyi olla suurinpiirtein jonkun salaseuran jäsen. Johtui kuulemma siitä, että siellä on niin vanhoja kirjoja ja ties mitä papyruksia. Aika Indiana Jones-tyyppistä meininkiä.

Miian ja Sashan palattua lähdimme puolestaan mun työharjoittelupaikkaan ja tytöt sen vieressä sijaitsevaan ostoskeskukseen. Työharjoittelupaikka oli pieni kahden huoneen hoitola ja työssäohjaajani vaikutti mukavalta naiselta. Siitä enemmän, kun huomenna aloitan työt. Kääk, kuinka jännää!

Virallisten osuuksien jälkeen toinen tytöistä tuli meidän kanssa vielä shoppaamaan pakolliset aurinkolasit (eihän sitä ollut osannut varautua +23 C ja auringonpaisteeseen) ja ruokaa kämpille ja auttoi meidät vielä perille keskustaankin. Ilta menikin sitten ihmetellessä ja tutustuessa kämppiksiin. Toinen heistä on saksalainen tyttö ja toinen slovenialainen poika. Kummatkin vaikutti mukavilta ja rennoilta tyypeiltä, joten saimme huokaista helpotuksesta. Unikin maittoi suht´ aikaisin pitkän mutta antoisan päivän jälkeen.

Suhteellisen mairea ilme.

..etenkin kun sai ruokaa (miten niin kyllästynyt ranskalaisiin...)

Jokivartta

The secret library.

Ihana oppaamme Maša